perjantai 9. kesäkuuta 2017

Tasan kolme vuotta sitten.

...sammui maailman suurin koirasydän ♥


Voi itku kun on ikävä, edelleenkin!!!
Ja epäilenpä, että on kaikilla muillakin jotka tähän hurmuriherraan saivat kunnian tutustua.


Ähh...en edes oikein osaa sanoa tähän mitään. Kuvat puhukoon puolestaan. 
Tuo koira oli täyttä kultaa ♥

12.11.2004-09.06.2014


"Älä seiso haudallani itkien. En ole siellä.
Jatkan elämääni tuhannessa tuulessa,
olen timantin hohde lumessa. Olen aurinko,
joka kuultaa viljaa, syyssade, joka putoaa hiljaa.
Kun heräät aamuun hiljaisimpaan, olen ylitsesi
maahan uuteen matkaavien muuttolintujen lento.
Olen öisten tähtien loiste hento.
Älä seiso haudallani itkien, en ole siellä, kuollut en."

torstai 8. kesäkuuta 2017

#profiilikuvahaaste

Näin oman synttäripäivän kunniaksi on hyvä tarttua tähän jo useissa blogeissa kiertäneeseen profiilikuvahaasteeseen. 😂 Tarkoituksena jakaa blogin lukijoille omia Facebookin profiilikuvia vuosien takaa. Itse bongasin haasteen Nonnulan Jonnalta.

Hyvä ystävä laittoi heti aamulla mulle viestin "sää et ole koskaan vielä ollut noin vanha".

Totta tosiaan. 33 vee ja harvaista kyllä, olen ihan tyytyväinen ikääni. En TOD haluais enää olla 25vee. On kivaa että on oma koti maalla, on kiva olla naimisissa ihanan miehen kanssa jne jne. Asioita joita mulla ei ollut vielä 25 vuotiaana.

Kuvista voidaan sitten vaan todeta kuinka armottomia vuodet ovat mulle olleet 😁


2011



2012


2013


2014


2015


2016



Mukavan virkistävää, kesäistä sadepäivää kaikille 🌂

torstai 1. kesäkuuta 2017

Pizzamainen kinkkupiiras (VHH)


Hei hei toukokuu ja tervetuloa kesäkuu!! Ja kun ulos katsoo niin juuri siltähän siellä vaikuttaakin! Tosin mua nämä kelit ei niin kovin haittaa. Mä nautin siitä että on valosaa. Ja siitä että kelit on just passelit lenkkeilyyn (kunhan ei ihan vaakatasossa tule räntää, niinkuin just hetki sitten). 
Ja kyllähän näillä keleillä viihtyy paremmin myös sisällä hellan ja tietokoneen äärellä! 😁 Tämäkin ohje nimittäin on jo muutaman viikon odottanut julkaisua. Ohje on löytynyt Marjolassa herkutellaan -blogista. Tää oli kyllä jännä piirakka koostumukseltaan. Mutta hyvää oli ja katosi parempiin suihin alta aika yksikön. Täytteitä saa vaihdella oman makunsa mukaan, mutta tässä nyt meidän hyväksi toteama täytevaihtoehto.

Pizzamainen kinkkupiiras 
VHH


Pohja:
2 kananmunaa
kourallinen juustoraastetta
loraus kermaa
ripaus psylliumia
3 rkl mantelijauhetta (tai muuta jauhoa)
3 rkl voisulaa
suolaa

Täyte:
kinkkua
sipulia
purjosipulia
valkosipuli
paprikaa
Aurajuustoa
valkosipulia
tomaattia
mozzarellajuustoa
yrttimausteseos

Sekoita pohjan ainekset keskenään ja kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan (22 cm). Esipaista pohjaa 200 asteessa noin 10 min.
Paista pannulla täytteen sipulit ja paprika. Mausta reilusti yrttimausteseoksella. Sekoita sekaan kinkku ja Aurajuusto ja kaada täyte esipaistetun pohjan päälle. Viipaloi tomaatit ja revi mozzarella pieneksi ja levitä ne tasaisesti piiraan päälle. Paista piirakkaa uunissa vielä noin 25 minuuttia.




Ja nyt kun kylmyys riivaa Suomea, niin on hyvä palata ajassa noin kuukausi taaksepäin ja nauttia (taas jälleen kerran) kuvien muodossa ihanan aurinkoisesta Öölannista! ♥




keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Tonnikala-uunimunakas (VHH)


Kivat kelit (ja saunaremontti) pitävät kyllä meikäläiset visusti pihalla ja siksi tämä koneen ääreen istuminen tuntuukin niin äärimmäisen vastenmieliseltä. Tosin eipä ole tullut kokkailtuakaan mitään kovin ihmeellistä. Ja Öölannin kuvistakin osa on vielä läpi käymättä, eli jos vaikka edes kesän aikana saisi loput reissutarinatkin tänne.😀
Meidän uudeksi ilta/aamupala suosikiksi on tullut uunimunakas. Se on niin näppärä ja helppo tehdä ja siitä riittää meille kahdelle yhden kerran iltapalaksi ja yhden kerran aamupalaksi. Äärimmäisen kätevää siis. Täytteitä voi vaihdella oman mielen mukaan, mutta me ollaan taas "jumiuduttu" tähän tonnikala täytteeseen. 

Tonnikala-uunimunakas (VHH)


8 kananmunaa
1 tlk tonnikalaa (öljyssä)
2 dl kermaa
3 tomaattia
150 g juustoraastetta
Fetajuustoa/Aurajuustoa
punasipulia
suolaa
mustapippuri

Riko kananmunat kulhoon. Lisää kerma. Riko munien keltuaiset haarukalla varovasti sekoittaen, älä vatkaa. Lisää suolaa ja mustapippuria oman maun mukaan. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Siivuta tomaatit ohuiksi siivuiksi ja levittele ne tasaisesti munaseoksen päälle.
Valuta tonnikalapurkista ylimääräiset öljyt pois ja levittele tonnikala tasaisesti munaseoksen päälle. Ripottele punasipuli, juustoraaste ja feta/Aurajuusto pinnalle tasaiseksi kerrokseksi. Paista munakasta 200 asteisessa uunissa keskitasolla n. 20 minuuttia. Anna munakkaan vetäytyä kymmenisen minuuttia ennen syömistä.



Ja jos vaikka välillä vähän koti- ja eläinkuulumisiakin. Saunaremontti etenee. Ehkä aikataulussa, ehkä ei. Tavoitteena alunperin oli että juhannuksena päästäisiin omaan saunaan saunomaan. Mutta koska suunnitelmat aina vähän elävät, ja tuo isäntä lähtee juhannusviikoksi kalareissuun, niin enpä minäkään taida juhannuksena paljoa kotona olla.
Samapa tuo siis että valmistuuko sauna ennen juhannusta vai ei. Mutta ihan hyvällä mallilla jo ollaan. Saunapaneelit on jo kaikki maalattu ja osa jo paikassaankin. Saunan keittiön paneelit ovat jo saaneet yhden värikerroksen päälleen. Toinen kerros odottaa vielä maalausinspistä! :)
Julkaistaan remonttikuvia sit vasta kun sauna on kokonaisuudessaan valmis....


Pimua (mustakissa) on vaivannut todella kinkkinen pissatulehdus jo parin kuukauden ajan. Aina kahden viikon välein ollaan haettu antibioottipiikki, mutta nyt kaikki näytteet oli vihdoin puhtaita ja josko nyt molemmat kissat (ja koira) pysyisivät edes hetken terveenä!


Ja meidän ihqupihquviskinpiski täytti pari viikkoa sitten jo 3vee!! 💗 Kyllä se aika vaan rientää. Pienestä iloisesta karvapallerosta on kasvanut huumorintajuton, mutta silti niin kovin rakas perskärpänen! ♥


Viski sai synttäripäivänä erittäin hyvän tuoksuista naudanmaha ja -pateekakkua. Me ihmismäisemmät otukset nautimme mutakakkua Daim-kermalla. Ja kakun päällä oli hauskoja suklaakakkoja. Ne jotenkin sopi niin passelisti tähän koiransynttäri -teemaan! 😂


perjantai 12. toukokuuta 2017

Långe Janin majakka, Öölanti


Heipähei, reissusta palattu ehjin nahoin, monta kokemusta rikkaampana (ja naama ja kämmenet ruskeana) ! 
Hauskaa kun ihmiset luulee että ollaan oltu etelässä 🌞 rusketuksesta päätellen, mutta onhan se Öölanti aika paljon etelämpänä kuin Suomi.


Palailen vielä näihin reissukertomuksiin, koska kuvia ja tarinaa riittää.
Esittelin teille jo aiemmin Öölannin pohjoiskärjen majakan, Långe Erikin. Ja nyt on vuorossa eteläkärjen majakka, Långe Jan.


Majakka sijaitsee Ottenbyn luonnonsuojelualueella. Majakalle ajaminen on jo itsessään elämys, sillä tie kulkee lammas-ja nauta-aitausten läpi. Oli hauska katsella kun eri eläinlajit olivat isoissa aitauksissa täysin sovussa siellä keskenään. Välillä mukaan oli eksynyt muutama kauriskin.


Långe Janin majakka on rakennettu 1785 ja on 41,6 metriä pitkä ja 12 metriä leveä. Majakka ei kaukaa katsottuna tunnu niin isolta, mutta kun menee seisomaan viereen niin onhan se aika jykevän kokoinen.


Viime vuonna oltiin reissussa vähän aiemmin, joten silloin majakka ei ollut vielä auki ja sinne ei päästy. Nyt miesväki uskaltautui kiipeämään ylös saakka katselemaan maisemia. Itse jäin korkeanpaikankammoisena Viskin kanssa alhaalle! :) Kuulemma oli komeat maisemat ja kyllähän se nyt näistä kuvistakin näkyy.




Ottenbyn alue on tärkeää lintujensuojelualuetta ja jos lintuja yhtään tuntis, niin varmaan siellä olisi harvinaisempiakin lintuja saanut bongattua. Ja paljon siellä olikin bongareita. Öölannin eteläkärki on tunnettu myös siitä, että aurinkoisina päivinä hylkeet tulevat kivikoille lekottelemaan. Ja kyllä me siellä yksi hylje nähtiinkin. 


Majakan vieressä on lahjatavarakauppa, johon minä en tällä kertaa uskaltanut astua jalallakaan. Viime kerralla sieltä tarttui nimittäin mukaan yksi ankkuri emalimuki ja merimies -aiheinen keittiöliina. Nyt oli isännän vuoro käydä ja tarttuihan hänellekin mukaan pienoismalli majakasta sekä muutama Öölanti-aiheinen magneetti.


Lisäksi majakan vieressä on kahvila-ravintola. Isäntä söikin siinä (kuulemma) elämänsä parhaimman katkarapuleivän. 


Långe Janin parkkipaikalta lähtee useita luontopolkuja alueelle, mutta meiltä ne jäi nyt väliin. Ei ole kovin kiva mennä koiran kanssa kävelemään keskelle eläinaitauksia.


Hyvällä kelillä Ottenbyn alueella saa helposti kulutetuksi kokonaisen päivän. Suosittelen ehdottomasti poikkeamaan, mikäli Öölantiin joskus eksytte! ♥