perjantai 16. helmikuuta 2018

Omar-juustokakku (parasta ikinä) ♥


No nyt ollaan sit sellaisen herkun äärellä, että huh huh! Voin melkeinpä sanoa, että paras koskaan tekemäni juustokakku.
Ohje on siis Tarun taikakakut -blogista. Tarulla on niin hyvä maku leipomusten suhteen, että sieltä voisi leipoa vaikka heti kaikki reseptit läpi. Tämä kakku sai siellä niin ylistävää hehkutusta, mutta vähän silti mielessä kylvi epäilys, että voiko Omar-karkista todella saada jotain hyvää aikaiseksi.
Omaan makuuni Omar-karkit kun ovat aivan liian makeita. Mutta - tämä oli jotain niin sanoinkuvaamattoman hyvää että huh huh. Tuo täyte oli ihanan silkkistä, vähän toffeemaista, aika makeaa. Ja niiiiin hyvää!
Käytin tuota 24 cm ohjetta, mutta jaoin ainekset kahteen pieneen irtopohjavuokaan (~15 cm). Tarulta löytyy myös ohje suoraan 26 cm vuokaan tehtynä.

Omar-juustokakku ∅24cm


Pohja:
200 g kaurakeksejä
80 g voita

Täyte:
1 + 3 dl kermaa
1 pss (n.40kpl) Omar-karkkeja
400 g maustamatonta tuorejuustoa
½ dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
4 liivatelehteä
4 rkl vettä

Murskaa keksit ja sulata voi. Sekoita nämä yhteen ja painele kevyesti ∅24cm irtopohjavuoan pohjalle jossa on pohjalle pingotettu leivinpaperi ja reunoilla kalvot tai reunat on öljytty ja tomusokeroitu. Laita vuoka jääkaappiin täytteen teon ajaksi.
Tee ensimmäisenä Omar-karkeista kastike lämmittämällä 1 dl kermaa kattilassa johon annat karkkien sulaa (minä vähän pienensin karkkeja veitsellä). Jätä kastike sitten jäähtymään.
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma ja sokerit. Yhdistä hieman jäähtynyt Omar-kastike ja notkistettu tuorejuusto. Yhdistä sitten kermavaahto ja Omar-tuorejuustoseos keskenään. Kiehauta 4 rkl vettä ja sulata pehmenneet liivatelehdet siihen. Lisää neste sitten ohuena nauhana täytteeseen ja kaada täyte vuokaan. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia, mutta mieluummin yön yli.
Koristele haluamallasi tavalla.


Me ollaan opeteltu taas normaalia arkea, kun isäntä palas sairaslomalta takas töihin tällä viikolla. Hyvä juttu on se, että hän on nyt (lähes) kunnossa. Mutta tylsää kun Viski joutuu taas olemaan työpäivien ajan yksin kotona. Jotenkin oli niin mukavaa käydä töissä, kun tiesi ettei tarvitse murehtia että miten se koira siellä pärjää. Tai eihän sitä muutenkaan tarttis murehtia, mutta kun vaan ihmisluonne on tälläinen... 😏 Kantaa aina murhetta kun eläimet joutuvat olemaan keskenään kotona....


No nyt on onneksi taas tulossa viikonloppu ja karvalapset saavat meidän jakamattoman huomion taas koko viikonlopun ajan! ☺

Aurinkoista viikonloppua kaikille 🌞

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Tuliset pekonikepakot


Hyvää ystävänpäivää kaikille ♥

Olen ehkä maailman epäromanttisin ihminen, ja siksipä tämän ystävänpäivän viettäminen on vähän sellaista "vaivaannuttavaa" itselle. Sain kylläkin tämän(kin) päivän viettää hyvien ystävien seurassa ja sehän se oli parasta! Ja koska en oikein muuta lahjaa ikinä ihmisille keksi niin leipominen ja ruuanlaitto on se minulle luonnekkain tapa muistaa ystäviä. 

Nämä tuliset pekonikepakot tein tuolle isännälle. Tässä on yhdistettynä kaikki herkkujutut; jauheliha, pekoni, fetajuusto ja pieni tulisuus. Mitäpä sitä muuta voisi mies toivoa. Kylmä olut ehkä jäi puuttumaan, mutta ei anneta sen häiritä.... 😉
Ohjeen bongasin Me Naiset -lehdestä nro 39/2015 (huippulöytöjä kirppikseltä). 

P.S. Tein kaksinkertaisen annoksen. Puolet pyörittelin ihan tavallisiksi lihapulliksi ja puolet taikinaa päätyi kepakoiksi.

Tuliset pekonikepakot


Lihapullataikina:
500 g nauta-sikajauhelihaa
1 pss sipulikeittoa
1 dl kermaviiliä
1 sipuli

6 säilöttyä jalapenoa
100 g fetajuustoa
4 valkosipulinkynttä
1 tl paprikajauhetta
1 pkt pekonia

Sekoita keskenään sipulikeittoainekset sekä kermaviili. Anna seoksen turvota hetki. Lisää jauheliha sekä pieneksi pilkottu sipuli. Sekoita tasaiseksi massaksi. Laita lihapullataikina jääkaappiin odottamaan.
Nostele liemestä jalapenot ja silppua ne pieniksi. Annostele niitä sen mukaan, kuinka tulisesta pidät. Kuori valkosipulinkynnet. Murskaa ne veitsen lappeella tai raastimella. Sekoita jalapenot, valkosipulimurska, murusteltu fetajuusto sekä paprikajauhe jauhelihamassaan.
Muotoile kymmenen kepakkoa ja kääri jokainen yhteen pekonisiivuun. Nostele pellille ja paista 200 asteessa n. 15 minuuttia.
Ruskista kuivalla pannulla kepakkoihin rapsakat pinnat. 



Kepakoiden kanssa maistui hyvin itse tehdyt maalaisranskikset, aioli ja coleslaw



Ja koska ystävänpäivä on ystävyyden aikaa, niin lisätään muutama kuva meidän sisarusparista, joilla viha-rakkaussuhde kukoistaa. Nämä on otettu jo muutama päivä sitten, sillä parhaillaan tämä kaksikko on pihalla tuijottelemassa toisiaan....toinen puussa ja toinen puun alla!! 😡



torstai 8. helmikuuta 2018

Ihan paras makaronilaatikko ♥


Ja otsikko ei ole yhtään liioiteltu, koska tämä laatikko upposi ihan kympillä sekä muhun että tuohon isäntään. Se ehkä kertoo jotain, että tämän laatikon syömiseen meni meiltä kahdelta alle vuorokausi! 😂 (Tästä voi hyvin myös päätellä meillä kuluvan ruuan määrää!)
En tosiaan ole koskaan ollut mikään makaronilaatikon ystävä. Jotenkaan se ei vaan uppoa. Joskus sitä aina silti teen, koska se on helppo ja nopea valmistaa ja sitä on näppärä ottaa evääksi töihin. Mutta kyllä nyt mentiin ihan uudelle levelille. Tässä oli sellaista juuston tuomaa täyteläisyyttä ja muutenkin paljon makua. Menee jatkoon. Ohje on K-ruoka resepteistä

Makaronilaatikko Koskenlaskijalla

700 g jauhelihaa
2 isoa sipulia
3 rkl tomaattipyreetä
1 rkl oreganoa
ripaus mustapippuria
2 rkl lihaliemijauhetta
1½ l vettä
2 lihaliemikuutiota
1 pss (400g) tummia makaroneja
250 g Koskenlaskija sulatejuustoa (voimakas)

Kuori ja hienonna sipuli. Ruskista jauheliha omassa rasvassaan. Lisää sipuli ja anna kuullottua. Mausta tomaattipyreellä, oreganolla, mustapippurilla ja makusi mukaan esim. lihaliemijauheella.
Kiehauta vesi. Murenna veteen liemikuutiot. Lisää kattilaan makaronit ja jauhelihaseos. Keitä noin 6 minuuttia.
Paloittele sulatejuusto ja sekoita makaronien joukkoon, kunnes juusto on sulanut. Tarkista maku ja lisää suolaa halutessasi.
Siirrä makaroni-jauhelihaseos uuninkestävään vuokaan ja paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. Anna vetäytyä noin 10 minuuttia ennen tarjoamista.


Tämä suklainen mokkapalapiirakka lähti kummitytölleni, joka täytti viime viikolla jo 12vee! ♥ Voi aika kun rynnii eteenpäin sitä vauhtia ettei kyydissä meinaa pysyä. Vähän meinasi tulla huono-omatunto, kun kummiflikan eka kysymys oli, että koska voin taas tulla teille yöks. "Öö, nyt oon taas töissä ja sit oon taas töissä, ja sillonki oon töissä..." No, onneksi olen ottanut talvilomani niin että saavat sisaruskatraan kanssa taas perinteiseen tapaan tulla meille koko hiihtolomaviikoksi.

Kummityttöni & Jimi "muutama vuosi" sitten

Mutta hei, mulla olis nyt muutama päivä vapaata. Luvassa ulkoilua, venemessuilua, synttäreitä jne jne.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin - mukavaa viikonloppua kaikille! 🌞




maanantai 5. helmikuuta 2018

Tammikuun kirjoja

Nämä yksilöt odottavat vielä lukemista ☺

Tuo isäntä on usein kysellyt, että kuinka monta kirjaa luen vuoden aikana. Pikkuvinkkinä varmaan, että olen vähän liiankin paljon nenä kiinni kirjassa! 😂 Lukeminen on mulle hyvinkin kausittaista. Joskus luen tosi paljon ja käyn usein kirjastossa ja joskus vaan tuntuu, että sitä ylimääräistä aikaa lukemiselle ei liikene sitten yhtään mistään.



Nyt on taas ollut sellainen vaihe, että luen aika paljon ja siksipä päätinkin tänä vuonna kirjata kaikki lukemani kirjat ylös. Ja ajattelin, että jos sieltä jotain "helmiä" erottuu edukseen, niin suosittelenpa niitä myös täällä blogin puolella. Josko joku sais vinkistä vaarin, tai ehkä innostuis sitä myötä tarttumaan kirjaan, vaikka ei niin lukemista ennen ole harrastanutkaan.


Vaikka tykkään lukemisesta ja kirjoista, niin en silti juurikaan lue mitään kirjablogeja. Jotenkin kirjat on mulle niin "henkilökohtainen" juttu, että haluan itse muodostaa oman mielipiteeni niistä. Eikä niin, että jättäisin jonkun kirjan lukematta vaan sen takia, että muut olivat sitä huonoksi moittineet. Tämä päti myös yhteen tammikuun helmistä, Virpi Hämeen-Anttilan kirjaan Railo. Minusta tämä oli kepeää, mukavaa luettavaa, vaikka aika tiukat arvostelut saikin monissa blogeissa. Oma elämäni on niin sellaista tasaista luojan kiitos (moni sanoisi tappavan tylsää, itse sanon mukavaa normaalia arkea) että on mukava lukea kirjoja, joissa ihmisten elämässä tapahtuu kaikenlaista; pettämistä, avioeroja, talousvaikeuksia jne jne. Kaikkea sellaista mitä ei todellakaan kaipaa omaan elämään! 😁 Jos kaipaa hyvää viihdykelukemista, tyyliin aivot narikkaan, niin vahva suositus tälle kirjalle!


Toinen tammikuussa vahvan suosituksen saava kirja on Mari Jungstedtin Gotlanti -sarjan 13.osa nimeltään Toiset kasvot. Edellinen kirja "Kullan kallis" oli jotenkin tosi suuri pettymys. Onneksi tämä taas ylsi ns. omalle tasolleen. Jos kirjasarja ei ole ennestään tuttu, niin suosittelen lukemaan kirjat järjestyksessä. Niissä kuitenkin kulkee ns. punainen lanka, vaikka kaikki kirjat ovatkin itsenäisiä teoksiaan. 
Ja kummasti tämä Gotlanti-sarja itseä kiehtoo, pari kertaa Gotlannissa käyneenä. Tässä uusimmassa kirjassa tapahtumat sijoittuivat paljolti Ljugarniin. Kylä on tuttu, koska meillä on mökki aina sijainnut Ljugarnissa. Tässä vähän maisemia pienestä, idyllisestä Ljugarnin kylästä.




Yhtä tammikuun suosikeista, Tunnit Elviksen kanssa, suosittelinkin jo aimmassa Elvis-postauksessani TÄÄLLÄ. Jos Elvis kolahtaa, niin lukekaa ihmeessä tämä kirja!



Mulla on tälläkin hetkellä kesken kolme kirjaa, mutta jatketaan niistä sitten kun on aika "paketoida" helmikuussa luetut kirjat. 

torstai 1. helmikuuta 2018

Härkäpapurouhe-porkkanapihvit


Hupskeikkaa ja sehän on jo helmikuu!
Meillä on edelleen ruokahuolto vähän mitä sattuu. Isäntä pystyy jo syömään muutakin kuin pelkkää liemiruokaa, mutta edelleen kaiken pitää olla hyvin hyvin pehmeää. Hampaat ja leuat ei kestä yhtään minkään kovan pureskelua. Välillä syödään samaa ruokaa ja välillä taas on molemmille omat sapuskat. Paljon olen saanut kokeilla hyviä kasvisruokia, niinkuin esimerkiksi nämä Marttojen härkäpapurouhe-porkkanapihvit. Sanoisin että nämä yllättivät minut erittäin positiivisesti!
Mausteita kannattaa laittaa reilusti ja oman maun mukaan.
Pihvien kanssa oli pakko tarjoilla aiolia. Ja mikäpä ei maistuisi hyvälle kun laittaa vähän aiolia kylkeen...

Härkäpapurouheseos on monipuolinen tuote kaikkeen ruoanvalmistukseen. Tuote säilyy huoneenlämmössä. Siinä on runsaasti proteiinia (47 %) ja kuitua (11 %), se on kasviperäinen ja myös laktoositon sekä soijaton.


Härkäpapurouhe-porkkanapihvit

n. 12 pihviä


1 sipuli
2 dl kermaviiliä (käytin kaurafraichea)
2 dl härkäpapurouheseosta
1 porkkana raastettuna
2 munaa
½ dl vehnäjauhoja
3/4 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
tilkka limen mehua
ripaus chilijauhetta
hienonnettua korianteria


Kuori ja hienonna sipuli.
Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna tekeytyä noin 5 minuuttia.
Kuumenna lettupannu, lisää koloihin nokare rasvaa tai tilkka öljyä ja sitten taikinaa.
Paista pihvit molemmin puolin.


Ollaan saatu nauttia hyvin vaihtelevista pakkassäistä viikon aikana; kovaa pakkasta, lämpöä, vettä taivaan täydeltä, lunta taivaan täydeltä, kova tuuli, hieno auringonpaiste....😜


maanantai 22. tammikuuta 2018

Tandoorin Mifu


Olen vähän huono juoksemaan trendien perässä, oli sitten kyse sisustuksesta, musiikista, vaatetuksesta tai ruoasta. Edelleen on ruokapuolelta kokeilematta mm. nyhtökaura, härkis, sirkka -tuotteet ja mitä kaikkea näitä nyt on. Mutta Mifua olen testannut. En kylläkään niitä rakeita, vaan pelkkiä maustamattomia suikaleita. Ja niistä tykkäsin kovasti. Koostumus on sellainen "juustomainen". Kaipaavat kylläkin hyvin mausteita, mutta mikäpä liha tai "lihankorvike" ei mausteita kaipaisi. Tämä tandoorin Mifun resepti otti silmään Valion -sivuilla ja pakkohan sitä oli testata. Ja hyvää oli! Naan-leipiä en jaksanut leipoa, vaikka niitäkin ohjeessa suositeltiin. Ehkä ensi kerralla.

Ja jos ette vielä ole kuulleet koko Mifusta, niin Mifu suikaleet ja rakeet on valmistettu suomalaisesta maidosta. Ne ovat laktoosittomia, gluteenittomia, soijattomia, kananmunattomia ja hiivattomia. Proteiinia niistä löytyy 24 g / 100 g eli näillä saa hyvin tuotua ruokaisuutta kasvisruokiin. Vegaaniruokavalioon tietenkään eivät maidon takia sovi.

Tandoorin Mifu


1 pkt (250 g) Valio Mifu suikaleita Original

Marinadi:
1 rkl inkivääritahnaa
2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
1 tl sitruunanmehua
1 tl chilijauhetta
1 tl garam masala -maustesekoitusta
1 rkl ruokaöljyä

Sekoita marinadin aineet keskenään ja lisää se Mifun joukkoon. Anna maustua muutama tunti jääkaapissa.
Paista Mifu marinadeineen pannulla, kunnes suikaleet ovat saaneet hieman paistopintaa. Voit myös paistaa Mifun uunissa 225 asteessa noin 5 min.

Tarjoa tzatzikin, riisin ja avokadosalaatin kanssa. 



Mulla on muutaman viikon tiukka työputki edessä, joten kyllä tuli nautittua vapaasta viikonlopusta oikein kunnolla. Ja ilmat helli taaskin ♥


Sunnuntaina käytiin katselemassa auringonlaskua meren rannalla. Oli aika kirpakka pakkanen. Just ja just pystyi olla sen verran paikoillaan, että muutaman kuvan tarkeni ottaa.


 Isännän leukakin on jo paranemaan päin, vaikka aika jumppa onkin vielä edessä että se täysin on kunnossa. Syödään siis edelleenkin eri ruokia ja siksi tämä ruokahuolto on vähän mitä on. 😁
Isännälle ei voi edelleenkään tehdä mitään ruokaa, joka vaatii pureskelemista. Mutta juustokakkua kuulemma pystyy syömään, jos pohjasta tekee vähän murenevaisempaa. Joten tekaisinpa sitten lauantaina pikaisesti tälläisen persikkaisen juustokakun! 😋 Pohjaan laitoin 20 g vähemmän voita, jolloin se oli just sopivasti murenevaista.

Mukavaa alkanutta viikkoa!
Nautitaan pakkasista niin kauan kun niitä vielä kestää... ☆