keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Mausteinen tonnikalapiirakka (vehnätön)


Jotkut ehkä muistaa kun viime syksynä hehkutin tekemääni pohjatonta tonnikalapiirakkaa? Nyt löysin herrrrkullisen piirakka ohjeen Kakkuviikarin vispailut -blogista, mutta ongelmaksi muodostui se pohja. Kun sen pitäisi olla vehnätön. Kyllähän niitäkin ohjeita löytyy, mutta tällä hetkellä yritän välttää tärkkelystä niin pitkälle kuin mahdollista, joten päätin yhdistää nämä kaksi piirakkaa. Tuloksena mausteinen ja herkkullinen, pohjaton tonnikalapiirakka. Testaa ja ihastu! :)

Mausteinen tonnikalapiirakka


1 dl kermaa
1 prk kermaviiliä
2 dl juustoraastetta
2 kananmunaa
2 prk tonnikalaa öljyssä (valutettuna)
6-7 rkl tacokastiketta (medium)
kirsikkatomaatteja
punaista paprikaa
jalapenoja
punasipuli
Aurajuustoa 

Sekoita munat, kerma, kermaviili, juustoraaste, tonnikalat ja tacokastike keskenään. Puolita kirsikkatomaatit ja leikkaa paprika ja punasipuli renkaiksi. Asettele kirsikkatomaatit, suikaloitu paprika ja punasipuli sekä jalapenot piirakan pinnalle. Ripottele lopuksi Aurajuustoa päälle. Paista noin 30 minuuttia 200 asteessa.


Oli mukava purkaa kameralta kuvia koneelle ja ihastella kuinka upeita pakkaskelejä vielä viime viikolla oli. En haluais (taas) valittaa säästä, mutta ehkä ihan kohtalaisesti harmittaa, että just kun pääsin jotenkin jyvälle luisteluhiihdon salaiseen maailmaan, niin ladut on taas hetkeksi mennyttä. Ja just kun meidän suosimalla ladulla olis viikonloppuna ollut latukahviokin, niin eikös keli mene sitten tuollaiseksi. Just viime hiihtoreissulla haaveilin makkarasta ja lämpimästä mehusta. ☺ Toivotaan, että keli vielä muuttuu tämän viikon aikan, ja viikonloppuna pääsee suksimaan. Tai edes sinne latukahvioon.... ;)


Vitsi kun näitä kelejä ei muutenkaan pysty oikein ennustamaan. Pitäis päättää että millon sitä pitäis talvilomaa. Jo helmikuussa, vai vasta maaliskuussa, kas siinä vasta pulma. Veri vetäis pohjoisen maisemiin hiihtämään, mutta mistä sen tietää, että salliiko kelit sielläkään hiihtämistä. Riskillä siis on valittava vaan joku viikko ja toivottava että ilmat sallii ulkoilun edes jossain muodossa. Oli se sitten hiihtoa tai kävelyä. Veneilyä toivottavasti ei vielä muutamaan kuukauteen... ;)


Tuossa omalla pihallakin on nyt ollut niin kiva olla, kun se on laajentunut hieman tuonne jään puolelle. Ihan keskelle ei uskalla mennä, koska jatkuva virta joessa tekee sen, että ihmisen kestävää jäätä siihen ei näillä talvilla ehdi tulemaan. Mutta pieni suksimis/kävelyrinki pystyttiin sinne tekemään. Ja kyllä tuo isäntä uskaltautui myös peltoautonsa kanssa jäälle ajamaan "rallia". Pojat on poikia vaikka voissa paistais... ☺
Nyt jäällä oli reilun kymmenen sentin kerros vettä ja veden alla ihan jäätävän liukas jää. Ei siis asiaa sinne ilman nastakenkiä. Ja nastakenkiähän mulla ei edelleenkän ole. Mitä suotta sellaisia hankkia, kun eihän niille olis käyttöä kun joka ikinen talvi! ☻ 

2 kommenttia:

  1. Mulla on liuta kuvia samasta auringonlaskusta, oletan. Pysähdyin kotimatkalla räpsimään ja nauratti, ku näin sut rannassa kykkimässä.:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh :D Joo varmaan oli sama päivä!! Eipä sitä oikein jaksa kameraa ulkoiluttaa paitsi ihanalla aurinkoisella säällä. Tai on joskus kiva kuvailla harmauttakin, mutta sillon ei omat taidot enää riitä liikkuvan koiran kuvaamiseen...

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)