torstai 29. elokuuta 2013

Kuningatar-jogurttipiirakka

Marjoja löytyy pakkasesta ihan mukava määrä. Kiitos ihanille ystäville ja perheelle, itse nimittäin en ole juuri pakkaseen saakka ehtinyt marjoja poimimaan. Tarun Taikakakut -blogista löytyi ohje tähän ihanaan piirakkaan ja Taru taas oli bongannut ohjeen Maistuis varmaan sullekin! -blogista. Näin ne reseptit kiertää! :) Ensin piti käyttää pelkkiä vadelmia, mutta päädyin kuitenkin laittamaan sekä vadelmia, että mustikoita. Ja hyvää tuli!

Kuningatar-jogurttipiirakka


Pohja:
125 g voita
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 ½ dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 rkl perunajauhoja
1 dl maustamatonta jogurttia
1 muna

Täyte:
2 dl maustamatonta jogurttia
2 munaa
1dl sokeria
2 rkl perunajauhoja
1 rkl vaniljasokeria

Pinnalle:
4 dl marjoja

Sulata voi. Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään. Lisää niiden joukkoon vähän jäähtynyt voisula, jogurtti ja muna. Sekoita tasaiseksi. Levitä taikina voidellun piirasvuoan / irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada pohjataikinan päälle. Ripottele pinnalle marjat. 
Paista 175 asteessa 50 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt kokonaan.
Nauti vaniljakastikkeen kanssa.



Meidän pikku-Lyyti oli eilen leikattavana, eli nyt ei ole enää huolta että tulisi kissanpoikasia meidän taloon. (Paitsi jos haen niitä jostakin....)
Eilisen päivän Lyrtty oli vähän tokkurassa, mutta aamulla paineltiin jo täysillä menemään. Ei paljon haavat haitannut. Muistelisin, että Tyyne olisi ollut vähän kipeämpi leikkauksen jälkeen.

8 kommenttia:

  1. Ihana piirakka :)

    Hyvä, että pikku-kisu voi hyvin! On nuo aika reppanoita, kun harhailevat tokkurassa pitkin tupaa nukutuksen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on kyllä! Eilen kun tultiin lääkäristä kotiin vein kuljetusboxin fiksuna likkana sohvalle ja avasin oven ja Lyyti tuli boxista ulos, niin tippui tietenkin heti sohvalta alas... :( Raukka parka. Ja paniikissa juoksi auki unohtuneesta ovesta suoraan ulos. Ja hoitajahan oli juuri sanonut että muista sit ettet päästä kissaa ulos ennen kuin haava on parantunut. No, ei muutakuin kissan metsästykseen pihalle. Onneksi Lyyti oli vielä sen verran tokkurassa että sain sen kiinni.

      Poista
    2. Reppana :( Meillä toinen katti uuvahti potan viereen viimeisen nukutuksen jälkimainingeissa :D Oli vissiin tullut hätä, raahautui muutaman metrin hiekkalaatikolle, mutta ei sitten jaksanutkaan ihan perille saakka.

      Poista
  2. Voi lympy <3 hää on ollu isojen tyttöjen operoinnissa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Operoitava oli vaan vähän siinä ja siinä rajoilla että se ylipäätään otettiin leikattavaksi. Kun tilasin aikaa niin sanottiin että kyllä voidaan leikata jo vaikka on pieni, ja kun sitten vein leikkaukseen niin sanottiin että pitäis olla vähintään 2,5 kiloa ennen kuin leikataan. No, Lyyti painoi juur ja juur sen pari kiloo. Tyyne oli ihan tarkalleen saman ikäinen kun leikattiin, mutta painoi sillon jo melkein kilon verran enemmän kuin Lyyti nyt! :) Saa nähdä jääkö tirppanasta tuollainen siropikkuinen, vai kasvaako kunnon emännäksi niinkuin Tyyne! :)

      Poista
  3. Minäkin kokeilin mustikkaversiona. Taas maistuisi tämäkin ihana piirakka!

    VastaaPoista
  4. Työkiireet painaneet päälle, vaan tänäaamuna törhistäydyin kauppareissun jälkeen ja tein tällä samaisella ohjeella piirakan uuniin. Nyt jäähtymässä ja ei olla vielä edes maisteltu. Hyvältä ohjeelta vaikuttaa...

    Meillä oli aikoinaan Mimmi kissa Dora koiran kaverina ja mImmi ehti tehdä yhdet pennut, kun en asiaa tajunnut....kattelin vaan että onpa kisuli pulskistunut.... sitten Mimmi leikattiin...tokkuraisena oli hassua seurattavaa...meni mm. laatikolle pisulle, vaan kun istua kökötti laatikon ulkopuolella. Dora-koiramme jouduttiin nukuttamaan monet kerrat leikkausten takia ja mulle ainakin oli ekan kerran järkytys saada eläinlääkäristä ihan nukkuva koira mukaan ja sitten se vasta pitkällä ajomatkalla kotia rupesi heräilemään autossa ja yritti puolitiedottomassa tilassa tehä vaikka ja mitä....ekan kerran jälkeen viisastuneena pyysin aina jonkun ystävän mukaani hakumatkalle, jos ei mies päässyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ne eläimet aika surkean oloisia kun heräilevät nukutuksesta... Enää en kovin mielellään edes anna rauhoittaa/nukuttaa tuota meidän koiruutta. Ikää kun alkaa olemaan jo sen verran että pelkään vähän sen vaikutuksia.

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)