maanantai 26. syyskuuta 2016

Gluteeniton tiramisu


Työkaverini täytti tänään 40vee ja mielessäni päätin, että synttärilahjaksi leivon hänelle jotain suolaista ja jotain makeaa. Suolaiseksi leivonnaiseksi ajattelin kinkku-ananas-Aurajuusto pizzaa kananmuna pohjalla. Mutta suolaisen leivonta jäi toiselle päivälle pienen äksidentin takia, josta lisää tuonnempana. Makeaa herkkua miettiessäni pyörittelin mielessä mitä erilaisimpia juustokakkuja, joita kovin haluaisin testata. Onneksi jossain kohtaa muistin, että en taas leivo vaan itselleni, vaan työkaverilleni synttärilahjaa, joten pitää ehkä leipoa jotain hänen suurta herkkuaan. Siksipä kokeiluun pääsi tiramisu. Itse en ole IKINÄ edes maistanut tiramisua, joten en tiedä miltä sen oikeasti tulisi maistua. Mutta tiukka synttäriraati sanoi, että tämä Minkan ohjeella tehty versio oli kyllä hyvin lähellä sitä oikeaa italialaista tiramisua. ♥ 

Gluteeniton tiramisu
24 cm


Pohja:
5 munaa
2½ dl sokeria
1½ dl gluteenitonta jauhoseosta
1 dl perunajauhoja
1½ tl leivinjauhetta

Kostutus:
3 dl vahvaa kahvia
1 dl kahvilikööriä

Täyte:
500 g mascarponea
2 munanvalkuaista
1 dl tomusokeria
2 tl vaniljasokeria
½ dl kostutuslientä

Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita keskenään gluteeniton jauhoseos, perunajauhot ja leivinjauhe. Siivilöi vaahdon joukkoon ja kääntele nuolijan avulla. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille ja paista 200 asteessa noin 18 minuuttia, tai kunnes pinnassa on hieman paistoväriä.
Kostutuslientä varten keitä noin 3 dl vahvaa kahvia ja sekoita joukkoon kahvilikööri. Annostele likööriä makusi mukaan.
Notkista mascarpone kulhossa. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja yhdistä mascarponen kanssa. Sekoita  joukkoon tomusokeri, vaniljasokeri ja puoli desiä kostutuslientä.
Kun pohja on jäähtynyt, leikkaa vuoan pohjalle pyöreä kakkupohja. Kostuta pohja huolellisesti ja annostele noin puolet täytteestä pohjan päälle. Kokoa toinen kakkupohja pellille jääneistä paloista, kostuta ja levitä loput täytteestä pohjan päälle.
Anna tiramisun tekeytyä jääkaapissa yön yli. Hunnuta kakku tummalla kaakaojauheella ennen tarjoilua. 

P.S. Helpottaaksesi kakun siirtämistä tarjoiluastiaan, pingota vuoan pohjalle pala leivinpaperia ja käytä halutessasi vuoan pohjalla myös kakkupahvia. 

Mistään ei löytynyt sellaisia 40 vee kynttilöitä, joten yksi kynttilä sai piisata. Pääsipähän sankari puhaltamaan! :D


 Mainitsin tuolla alussa mun pienestä äksidentistä. Pelattiin tosiaan Viskin kanssa sunnuntaina vähän jalkapalloa, ja ainakin kaikki sakemanni ihmiset varmaan tietää kuinka hulluina nuo saksalaiset on pallojen perään. Ja siinä sitten vahingossa Viskin hampaat tarras pallon sijaan mun sääreen.... *auts* Ensimmäisenä tietenkin riensin katsomaan, että onhan Viskin hampaat kunnossa, mun jalasta viis. Mutta taisi se jalkakin vähän yhteenotosta nokkiinsa ottaa. Puru kohta vuosi verta aika kovin ja nostatti sellaisen lähes tennispallon kokoisen patin. Ja oli muuten sen verran kipeä, että ei sillä jalalla paljoa astua tarvinnut. Mutta tänään jo paljon parempi, jos ei oteta lukuun kosketusarkuutta ja turvotusta. Mutta mielessä kävi vaan, että millaista jälkeä tuollainen koira saa aikaiseksi, kun se oikeasti puree ja kunnolla...?!? :0 


Että nou hätä mulla - mun henk.koht. bodyguard ainaki puree ja KUNNOLLA! ;)

lauantai 24. syyskuuta 2016

Liha-juurespata (ja pari sanaa leivinuunista)


Tuntuipa hölmöltä laittaa viime lauantaina liha-juurespata uuniin juuri ennen kun oli lähdössä isännän sukujuhliin - syömään! :D Mutta tämä pata saikin muhia leivinuunissa reilut kymmenen tuntia. Kun lopulta pääsimme pataan käsiksi, oli liha ja kasvikset tummuneet jo aika kovin, eivät kuitenkaan palaneet. Ja voitte uskoa että hyvää oli! :) Melkein pari kiloa erittäin ylikypsää lihaa hävisi parempiin suihin lähes siltä istumalta. Ohje on löytynyt jostakin lehdestä, oliskoos ollut Kotiliesi. Ja tosiaan ohjeesta poikkesin ainoastaan sen verran, että jätin perunat pois ja paistoin lihan leivinuunissa. Tässä on nyt kuitenkin se ihan täysin alkuperäinen ohje.

Liha-juurespata


n. 1,8 kg porsaan suolalapaa luulla
2 rkl voita ja öljyä
2 rkl soijakastiketta
2 tl suolaa
½ tl rouhittua mustapippuria
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
noin 800 g lanttua
3 porkkanaa
1 laakerinlehti
8 maustepippuria
n. 8 dl lihalientä (gluteeniton)
(8 pientä perunaa)

Nosta liha huoneenlämpöön noin tunti ennen kypsentämistä. Kuumenna paistinpannu ja paahda lihapala öljy-voiseoksessa kevyesti molemmin puolin. Mausta soijalla, suolalla ja pippurilla. Siirrä lihapala pataan.
Kuori ja lohko sipulin neljään osaan ja murskaa valkosipulinkynnet. Kuori ja leikkaa lanttu reiluiksi paloiksi ja puolita porkkanat. Nosta pataan. Lisää joukkoon laakerinlehti, maustepippurit ja lihalientä niin, että liha juuri peittyy. Anna padan hautua 150 asteisessa uunissa 1,5 tuntia.
Kuori ja puolita perunat. Lisää ne pataan niin, että jäävät liemen alle. Jatka padan kypsentämistä vielä noin tunti. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa. Ripottele pinnalle hienonnettua, tuoretta persiljaa.
Liha tarjottiin juuresmuusin ja etikkapunajuurien kera. 


Aina sillon tällöin multa kysellään vinkkejä leivinuunin käyttöön. Mutta sitähän on tosi vaikea neuvoa ketään, koska kaikki uunit on niin erilaisia. Oman uunin käyttöä ei opi kuin rohkeasti kokeilemalla. Nykyään on kodeissa tosi paljon takkaan rakennettuja ns. leivinuuneja. En ole sellaisten käyttöön perehtynyt ollenkaan, mutta veikkaisin, että niiden lämpiäminen tapahtuu hieman toisella tapaa kuin meidän vuonna -47 valmistuneessa uunissa, jossa kiveä on ympärillä hippasen verran enemmän. Meidän uunia pitää ainakin pitää peruslämmöllä (eli polttaa pieni pesällinen melkeinpä joka päivä), jos siinä mielii ruokaa tehdä. Näin lämmön saa pysymään tasaisesti siinä 120-150 asteen välillä ja jos mielii kovempaa lämpöä, on se helposti saatavilla lisää lämmittämällä.


Jos uuni on ollut pitkään kylmillään ja poltan siinä esim. kaksi pesällistä puuta, lämpö nousee hetkellisesti tosi korkealle, mutta myös pikaisesti laskee sinne 100 asteen tietämiin. Sen takia suosin uunissa ns. peruslämmön ylläpitoa. Ja meidän uunissa tuo 100 asteen lämpö ei riitä yhtään mihinkään. Eli pitää olla vähintään se 120 astetta, mielellään vähän enemmänkin kun ruuan sinne laitan. Muuten uuni tiputtaa lämpönsä nopeasti alle 80 asteen. Mutta muistutan taas, että uunit ovat erilaisia ja omaasi et opi tuntemaan kuin kokeilemalla.


Leivinuunin omistajaa kehotan hankkimaan kunnon savipadan. Olen ennenkin savipataa hehkuttanut, mutta kun se vaan on ihan ykkönen! Ja tarkoitan nyt siis sellaista liotettavaa savipataa, joka pitää kosteuden sisällään. Olen nyt jo tehnyt ruuat aika pitkälti niin, että töihin lähtiessä lykkään padan uuniin ja töistä tullessa on ruoka valmis. Eikä ole palanut eikä kuivunut. Ihan loistava keksintö!

Kissat rakastavat leivinuunin lämpöä ♥

..Ja vaikka kuinka opettelisit oman uunin käyttöä, niin voi silti käydä ohrasesti. Niinkuin meillä on pari kertaa käynyt joulukinkun kanssa. Ei vaan ole lämpö riittänyt leivinuunissa saamaan lihalämpömittaria nousemaan haluttuihin lukemiin. No, onneksi voi aina ottaa sähköuunin avuksi ja jatkaa kypsennystä siellä. Eli nou hätä! :)


torstai 22. syyskuuta 2016

Elämä ♥ (ja suklaamousse)


Mun piti tänään kirjoittaa ihan jostain muusta, mutta elämä on yllätyksellisestä. Tavallaan valitettavasti, mutta toisaalta onneksi. Välillä ne yllätykset on hyviä, välillä taas huonoja. Tänään oli jälkimmäisiä. Etenkin ruokablogimaailmaa koskettaneet suru-uutiset saivat kyllä mielen matalaksi. Toisaalta tänään olen kyllä muistanut kertoa rakkaimmilleni, mitä heitä kohtaan tunnen. En jättänyt "muka kiireen" takia kisuja ja koiraa rapsuttamatta. Pysähdyin nauttimaan hetkestä. Tästä syystä tänään meidän keittiössä valmistui suklaamoussea ja se nautittiin laiturilla. Nautiskellen samalla upeasta syyssäästä. 
Koska elämä ♥

Suklaamousse
VHH


100 g tummaa suklaata (väh. 70 %)
2 kananmunaa
(1 tl vaniljajauhetta)
2 dl vispikermaa

Koristeluun:
esim. vadelmia

Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa ja anna jäähtyä hiukan. 
Sekoittele kananmunia ensin kevyesti haarukalla (ja sekoita munien joukkoon vaniljajauhe). Vatkaa munat sähkövatkaimella sulan suklaan joukkoon. Vaahdota kerma. Kääntele suklaamassa kermavaahdon joukkoon. Älä vatkaa. Annostele mousse tarjoiluastioihin ja koristele haluamallasi tavalla, esim. jäisillä vadelmilla.



Käy enkeli vieressäs taivaan rantaan,
on kulkusi kevyttä, 
jalkasi kantaa.
Et suruja tunne taivaan tiellä,
 on monet rakkaat vastassa siellä.
Sinä elät myöskin keskellämme,
koska säilyt aina sydämissämme.

Hyvää matkaa Anna ♥

Ja lämmin osanotto ja voimia suureen suruun kaikille Annan läheisille ja ystäville! ♥ 

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Asiat, jotka tuovat virtaa syksyyn ♥

Päätin osallistua Kivemman blogin syyskuun listahaasteeseen. Tällä kertaa pohditaan, että mitkä asiat tuovat virtaa syksyyn.  Minullehan syksy on jo kauan ollut se vuodenajoista paras ♥ Siksi näitä asioita on helppo listata. Eikä tässä edes ole kaikki virtaa tuovat asiat. Monia asioita on kovin vaikea pukea sanoiksi. Mutta yritetään!


Oma lauma ♥

No mikäpä muukaan! Ilman näitä ihanuuksia ei jaksaisi ylipäätään yhtään mitään. Ja eritoten tuo nuorempi (ja karvaisempi) herrasmies on erityisen lähellä sydäntä. Se kun joutuu pääsee etenkin nuo luontojutut aina kokemaan mun kanssani.

 


 Metsäily

Metsässä on aina kivaa, mutta syksyllä ihan superkivaa. Kaikki ne tuoksut ja värit ♥ ja se rauha!!

 

Ulkoilu ylipäätään & siinä sivussa valokuvaaminen

Kun on niin nättiä ympärillä, niin kivahan sitä on kameraa kantaa mukana. Sitä paitsi on mukavampi ulkoilla ja kantaa kameraa mukana viileämmillä ilmoilla, kuin kesäkuumalla ;) Ja jotenkin se syksyn värimaailmakin innostaa enemmän kameran mukana kantamiseen.



Torpan lämmitys

Talven myötä puulämmitteisessä talossa alkaa se lämmittäminen jossain kohtaa tökkiä. Mutta kesän jäljiltä kun aletaan taas pönttöuunia ja leivinuunia lämmittää, niin ai jee mutta se on kivaa ♥ Ja se puun tuoma lämpö ja tuoksu kotiin – sitä ei vaan voita mikään.



Pimenevät illat

Jotain ne ahdistaa, jotkut on innoissaan. Saa poltella taas kynttilöitä. Saa viritellä ulkotulia pihalle. Jimin & Tyynen haudalleki saa taas viedä lyhdyt takaisin ja pistää kynttilät palamaan. Voi lähteä lenkille ihan missä tahansa vaatteissa eikä kukaan huomaa mitään (tää on ehkä paras juttu pimeässä).



Punaviini & hyvä ruoka

Viime viikonloppuna vietettiin Viinipäiväntasausta, eli valkoviini vaihtui taas punaviiniin. Ja kylläpä maistui punkku pitkästä aikaa hyvälle! Ja mikäs sen parempi syysateria kuin leivinuunissa pitkään haudutettu pataruoka hyvän punkun kera.


Ja hei, enää alle 100 päivää jouluun!!!! ♥
Sen odottamisessa & suunnittelussa ei paljoa vesisateet ja pimeydet paina.

Mitäs energianlähteitä teillä muilla on...?

tiistai 20. syyskuuta 2016

Tilli-kermasilakat & juuresmuusi


Viime viikolla tarjoushaukkana taas katselin paikallisten kauppojen tarjouksia ja bongasin heti, että silakat on tarjouksessa. Pakkohan se on niitä hakea ja jotain silakkaruokaa taikoa.
Menin kauppaan ja ihmettelin, kun silakkapaketissa oli ihan normihinta eikä missään muuallakaan näkynyt mitään tarjouslappua. No, otin silakat kuitenkin, koska ajattelin, että alennus annetaan vasta kassalla.
Kassakuittia katsellessa totesin, että mitään alennusta ei tullutkaan ja en varmasti enää astu jalallakaan kyseiseen kauppaan. No kotona sitten katselin vähän tarkemmin sitä lehti-ilmoitusta, niin siinähän oli kokonaiset silakat tarjouksessa. Minä hain silakkafileitä. No, enpä silti konkurssiin mennyt vaikka normaalin hinnan jouduinkin maksamaan! :) Ja sitä paitsi samalla reissulla tarttui mukaan possun suolalapaa, jossa kilohinta oli vaivaiset 3,50 €.

Ja koska aina ei jaksa tehdä silakkapihvejä, niin tällä kertaa herkuteltiin Marjon ohjeen mukaisesti tilli-kermasilakoilla. Ja oli kuulkaas hyvää! Isäntä jostain syystä skippas nää, vaikka silakkapihvit sille kyllä maistuu. Ota noista sitten selvää... ☻


Tilli-kermasilakat


400 g silakkafileitä
2 dl kuohukermaa
100 g tillituorejuustoa (ei löytynyt, siispä käytin ruohosipulituorejuustoa)
suolaa, pippuria, kuivattua tilliä
voita

Suolaa ja pippuroi silakkafileet. Kääräise rullalle ja lado lomittain voideltuun vuokaa. Sekoita kerma ja tuorejuusto. Kaada kermaseos fisujen päälle (tai tee niinkuin minä, että kaada kerma vuokaan ja laita päälle tuorejuusto"klönttejä", toimii niinkin). Viimeistele juustohöylällä voista höylätyillä voilastuilla ja kuivatulla (tai tuoreella) tillillä. Uuniin, 200 astetta ja noin puolisen tuntia.


Juuresmuusin tein blogista jo löytyvällä reseptillä KLIK, mutta tällä kertaa en käyttänyt palsternakkaa ollenkaan, ainoastaan lanttua ja porkkanaa. Ja vähän kermaa, voita, suolaa ja hunajaa. Isännälle ei oikein maistunut tämä juuresmuusikaan, haisi kuulemma pahalle... :D Ja niin paljon kun mä olen sitä täällä kehunu, että syö vaikka pieniä kiviä jos vaan lautaselle laittaa..... ☻